Politiikkaa ei nykypäivänä voi väistellä. Sosiaalisessa mediassa kirjoitetaan poliittisia kannanottoja, kirjoituksia ja puheenvuoroja. Kauppaan mennessä silmille lävähtää lööpit sodasta, koronapolitiikasta sekä hallituksen ulostuloista. Suomessa poliittinen ilmapiiri polarisoituu, ja informaatiovaikuttamisen riski on noussut. Mistään kuullusta tai luetusta ei voi enää olla varma. Hyvällä politiikan lukutaidolla pystyy kuitenkin vakauttamaan omaa ymmärrystään.
Vieraskynässä: Ilona Rantala
Kuvaaja: Maijastiina Tuominen
POLITIIKAN LUKULASIT
Politiikkaa ei nykypäivänä voi väistellä. Sosiaalisessa mediassa kirjoitetaan poliittisia kannanottoja, kirjoituksia ja puheenvuoroja. Kauppaan mennessä silmille lävähtää lööpit sodasta, koronapolitiikasta sekä hallituksen ulostuloista. Suomessa poliittinen ilmapiiri polarisoituu, ja informaatiovaikuttamisen riski on noussut. Mistään kuullusta tai luetusta ei voi enää olla varma. Hyvällä politiikan lukutaidolla pystyy kuitenkin vakauttamaan omaa ymmärrystään.
Lukiessa, tutustuessa ja törmätessä poliittisiin kirjoituksiin ja keskusteluihin jokainen meistä hyödyntää politiikan lukutaitoaan. Politiikan lukutaidolla tarkoitan tapaa tarkastella maailmaa kriittisesti huomioiden politiikkaa selittävien tekijöiden kerrostumia. Politiikan lukutaito linkittyy medialukutaitoon (eli taitoon tarkastella mediaa kriittisesti ja journalistiset valinnat huomioiden), mutta näen politiikan lukutaidon vielä laajempana käsitteenä. Esimerkiksi vahvan politiikan lukutaidon omaavalla henkilöllä on pienempi mahdollisuus lipsahtaa muiden, ehkä nokkelampaa retoriikkaa käyttävien keskustelijoiden mielipiteiden ja aatteiden virtaan. Täten heikommalla politiikan lukutaidolla varustettu henkilö on alttiimpi vaikutteille, jotka eivät perustu omiin pohdintoihin, arvoihin tai tutkittuun tietoon, vaan pikemminkin kanssakeskustelijoiden retorisiin taitoihin ja ilmaisuun.
”Heikommalla politiikan lukutaidolla varustettu henkilö on alttiimpi vaikutteille, jotka eivät perustu omiin pohdintoihin, arvoihin tai tutkittuun tietoon, vaan pikemminkin kanssakeskustelijoiden retorisiin taitoihin ja ilmaisuun.”
Kriittisen medialukutaidon kehittäminen ja sen kanssakulkijuus politiikan lukutaidon kanssa on mediayhteiskunnassa jokaiselle oleellista. Suomalaisille perinteisesti mediaan luottaminen on ollut vahvaa, vaikkakin tuoreessa Matikaisen, Ojalan ja Horowitzin artikkelissa “Luottamuksen perinne kannattelee suomalaista mediaa” (Politiikasta (verkkolehti), 23.9.2020) kirjoittajat havaitsevat luottamuksen olevan nykyään eriytymässä. Liika luottaminen passivoi politiikan seuraajaa. Lukiessa uutisia politiikasta on tärkeää, että lukija tunnistaa journalistin tekemät rajaukset, painotukset ja esitystavat sekä julkaisualustana toimivan median omat agendat ja aatteet.
Olen ollut tänä keväänä eräässä koulutuksessa, jossa on pohdittu paljon maailman menoa. Monet kouluttajat kertoivat koulutuksen aikana, että tärkeimmät koulutuksesta muistettavat asiat ovat historian tunteminen ja ajan antaminen ajattelulle.
”Politiikan lukulasit “historiatehoilla” auttavat näkemään politiikkaa ja koko yhteiskuntaa tarkemmin.”
Miten voi tuntea historiaa? Historian tuntemus lähtee siitä, että kuuntelee ja lukee. Historian tunteminen avartaa ajattelua ja syventää ymmärrystä. Historian kirjoilla voidaan selittää monia kulttuurillisia ja vuorovaikutuksellisia tämänkin päivän seikkoja. Historian ymmärrys ja tuntemus on yksi edellytys siihen, että politiikan lukulasit ovat tarpeeksi tehokkaat. Politiikan lukulasit “historiatehoilla” auttavat näkemään politiikkaa ja koko yhteiskuntaa tarkemmin.
Historia kietoutuu nykyhetken politiikkaan siten, että kaikki nykyinen rakentuu menneisyyden päälle. Useasti se, että jokin toiminta rakentuu tietyllä tavalla tai joku ihminen ajaa tietynlaista politiikkaa, johtuu historiasta. Jotta voi lukea oikein politiikkaa, poliittisia keskusteluita sekä uutisia politiikasta, tulee ymmärtää viime vuosisata, viime vuosikymmen ja eilinen. Nykyhetken poliittiseen ymmärtämiseen ei riitä pelkkä historia, mutta se antaa erittäin hyvän pohjan. Tässä hetkessä vaikuttavat niin taloudelliset, uskonnolliset, kulttuuriset sekä poliittiset kerrostumat.
Lopulta politiikkaa peratessa kaiken alta paljastuu arvot, joihin vaikuttaa uskonnot, kulttuurit, henkilökohtaiset kokemukset sekä historia. “Optikkona” neuvoisin politiikan lukulaseja hankittaessa jokaista laajentamaan omaa tietoaan ympäröivästä maailmasta – kuuntelemaan ja lukemaan kriittisesti.
Kirjoittaja on politiikan ja viestinnän opiskelija Helsingin yliopistossa sekä Policy-lehden päätoimittaja.
26.7.2022