Lääkärikunta tykkää toitottaa itselleen, että eroamme muista ammattikunnista ja ryhmistä eettisen koodistomme ansiosta. Kollegiaalisuuden (eli eettisten ohjeiden ihmissuhdeosion) tulevaisuudesta stressataan ja kollegiaalisuutta opettaessa turvaudutaan saarnaamiseen. Panikoinnin lomasta huomaa yhtenevän sanoman: lääkärin eettisistä ohjeista ja kollegiaalisuudesta tulee pitää kiinni kynsin hampain, ettemme menetä yhteiskunnallista asemaamme. Kenestä meidän täytyy etiikan avulla erottautua ja miksi?
Machiavellilaista
kollegiaalisuutta
Machiavellilaista
kollegiaalisuutta
Lääkärikunta tykkää toitottaa itselleen, että eroamme muista ammattikunnista ja ryhmistä eettisen koodistomme ansiosta. Kollegiaalisuuden (eli eettisten ohjeiden ihmissuhdeosion) tulevaisuudesta stressataan ja kollegiaalisuutta opettaessa turvaudutaan saarnaamiseen. Panikoinnin lomasta huomaa yhtenevän sanoman: lääkärin eettisistä ohjeista ja kollegiaalisuudesta tulee pitää kiinni kynsin hampain, ettemme menetä yhteiskunnallista asemaamme. Kenestä meidän täytyy etiikan avulla erottautua ja miksi?
Kuten Pertti Saloheimo kirjoitti Lääkärilehdessä 20.10.1, antiikin aikana eettisillä ohjeilla erottauduttiin muista parantajista, kuten papeista. Tämä on kuitenkin historiaa. Nykyään lääkäri kuitenkin erottuu puoskareista ja maallikoista toimimalla tieteellisin perustein -eikä toimimalla kiltisti, hyvin käytöstavoin ja eettisten ohjeiden mukaisesti.
Lääkäriliiton kollegiaaliset ohjeet2 ovat tarkoituksella hyvin ympäripyöreitä ja tulkinnanvaraisia, ja senkin takia näihin ohjeisiin vetoaminen ilman perusteluita on monessa tilanteessa lähinnä sanahelinää. Lääkärin tulee olla hyväkäytöksinen ja kohdella kollegaansa kunnioituksella. Mitä tarkoitetaan hyvällä käytöksellä ja kunnioituksella?
Ohjeiden osa IV avaa kaiken keskustelunarvoisen kollegiaalisuuteen liittyen. Sen mukaan kollegiaalisuuteen liittyy myös toverin toimintaan puuttuminen, mikäli hän ei toimi ammatillisesti. Toki tässä osassa puhutaan lähinnä päihteiden käytöstä. Herskan käytön suhteen tuskin on mitään epäselvää, mutta entä jos kollegan arvomaailma ei ole potilaan edun mukainen? Mitä jos tämä arvomaailma heijastuu selkeästi siihen, kuinka hän kohtelee ja hoitaa potilaitaan? Täytyykö minun tässä tapauksessa puuttua kollegan arvomaailmaan jotenkin ”kunnioittavalla” tavalla?
Kaikkia kollegoita tai kollegoiden arvomaailmoita ei tarvitse kunnioittaa. Rasistisista lääkäreistä on onneksi alettu keskustelemaan3, mutta keskustelun suhteen vajotaan yleensä siihen, että kohteliaasti mainitaan lääkärin valan kieltävän rasismin. Samalla pelotellaan lääkärikuntaan kohdistuvasta mainehaitasta. Vaarana tässä on se, ettei vinoutuneen narratiivin ansiosta asioista puhuta niiden oikeilla nimillä. Samanlainen efekti näkyy esimerkiksi suomalaisessa Israel & Palestiina-keskustelussa siten, ettei puhuta sortajasta ja sorretuista.
Jos itse näen kollegan toimivan rasistisesti, en koe velvollisuutta puuttua asiaan ”kohteliaasti.” Joissain tapauksissa en myöskään koe minkäänlaista velvollisuutta kunnioittaa kollegaa. Jos Päivi Räsänen konsultoisi minua potilaasta, antaisin hänelle potilaan voinnin kannalta parhaan mahdollisen lausunnon. En silti missään nimessä kunnioita Päiviä hänen vihapuheidensa takia.
Minulla on takana ainoastaan 1,5 vuotta kliinisiä opintoja, mutta siinä ajassa minulle on ehtinyt kertyä pitkä lista tilanteita, joissa kollega on käyttäytynyt jotakuta -kollegaa tai potilasta- kohtaan törkeällä tavalla. Toissa päivänä kuulin, kuinka lääkärin mielestä lähetettä ei edes kannata lukea, mikäli lähettäjällä ei ole perinteistä suomalaista nimeä. Sivulla 7 on myös kasattu yhteen saamiani asiattomia palautteita seksi-Q:n pääkirjoituksesta. Nämä esimerkit ovat vasta alkua. Kollegiaalisuuskeskustelussa on siinä mielessä siis perää, että jotain on oikeasti pahasti vialla. Virkistävää ja satiirista, mutta myös asiapitoista vaihtelua perinteisesti koettuun ”kollegiaaliseen keskustelukulttuuriin” voi lukea kandien kannanotoista sivulta 6.
”Kollegiaalisessa keskustelutavassa” on myös journalistisesta näkökulmasta yksi hyvin toksinen piirre. Ammattikunnan todellisuuksia halutaan piilotella julkisuuden katseilta, jotta ammattikunnan yhteiskunnallinen asema ei horjuisi. Kulissien rakentaminen tuskin kuitenkaan edistää yhdenkään potilaan hyvinvointia. Mistä antiikin ajoilta tulee tämä erikoinen halu ikään kuin esittää jotain mitä me emme ole? Eikö olisi fiksumpaa ottaa lähtökohdaksi sen, että lääkärin toiminta on mahdollisimman läpinäkyvää kansalle?
Lääkäriammattikunnalta tuntuu täysin puuttuvan läpinäkyvä itsekriittisyys. Ikään kuin eläisimme ideologiassa, emmekä realismissa.
Niccolò Machiavelli oli firenzeläinen renessanssin ajan filosofi ja valtiomies. Hän edusti politiikassa selkäänpuukottamista, kieroutta, brutalismia sekä sen ajan yleisten moraalisten sääntöjen totaalista sivuuttamista. Psykologiassa machiavellismilla tarkoitetaan manipulointia, empatian puutetta sekä moraalista välinpitämättömyyttä. Ihanaa.
On hyvin vaarallista toimia Machiavellin ehdottamalla täysin moraalivapaalla tavalla, mutta on yhtä vaarallista myös jättää hänen sanomansa kokonaan huomiotta. Machiavellin brutaali realismi sekä etiikan irrottaminen politiikasta oli uranuurtavaa. Hänen sanomansa mukaan ei pitäisi elää siinä todellisuudessa, jonka kuuluisi olla totta, vaan siinä todellisuudessa, joka on oikeasti totta. Kiltteys ja hyvyys ovat Machiavellin mukaan positiivisia asioita, mutta niiden olemassaoloa ei pitäisi olettaa. Machiavellin sanomassa on keskeistä realismi siitä, kuinka kieroja keinoja poliitikko käyttää asemansa säilyttämiseksi. Alkaako kuulostamaan tutulta? Näiden ajatusten ansiosta Machiavellia pidetään hulluna, mutta myös modernin poliittisen filosofian sekä poliittisten tieteiden isänä.
Ympäripyöreät eettiset ohjeet taipuvat moneen eri käyttötarkoitukseen. Harmillisen monesti niitä käytetään yksinomaan lääkärin “yhteiskunnallisen aseman” säilyttämiseen. Olisi syytä olla Machiavellin tavoin realistinen siitä, kuinka kieroja tapoja aseman säilyttämiselle on olemassa ja kuinka haitallisia nämä ovat potilaille.
Antoisia lukuhetkiä lehden parissa. Pitäkää Machiavelli mielessä.
Päätoimittaja, Jussi Mäenpää
27.11.2023