Lääketieteen opiskelu
Lääketieteen opiskelu
Kuusi vuotta oppimista, kasvamista ja kokemista
Mitä lääkiksessä opiskellaan?
Lääketieteellisessä opinnot on jaettu kursseihin kuten lukiossakin. Biologian, matematiikan ja äidinkielen sijaan opiskellaan lääketieteellisiä aineita, kuten solubiologiaa, anatomiaa ja patologiaa eli tautioppia. Koska kaikista opiskelijoista pitää leipoa osaavia lääkäreitä, opinnot etenevät koulumaisesti: vuosikurssisi on ikään kuin luokka, joka etenee samaan aikaan opinnoissa eteenpäin. Opinnot jakautuvat prekliiniseen ja kliiniseen vaiheeseen. Kliinisellä tarkoitetaan opintojen vaihetta, jossa opetellaan sairauksien hoitoa ja tutkitaan potilaita sairaalassa. Kliinisen vaiheen opiskelija käyttää nimikettä lääketieteen kandidaatti (lyhenne LK) (tästä järjestömme nimi Lääketieteenkandidaattiseura) ja esiintyy sairaalassa valkoinen takki päällä, stetoskooppi kaulassa. Sairaalaan ei kuitenkaan voi mennä osaamatta ensin lääketieteen perusteita. Tätä varten on prekliininen vaihe eli ensimmäinen ja toinen opiskeluvuosivuosi. Tällöin tutustutaan ensin elimistön normaaliin toimintaan ja sen jälkeen siihen, mitä elimistössä tapahtuu erilaisissa sairauksissa.
Lääkiksen kolme ensimmäistä vuotta
Kuvaus koskee nimenomaan Helsingin yliopiston lääketieteen koulutusohjelmaa. Vuonna 2020 aloittavilla opiskelijoilla opintojen rakenne tulee olemaan hieman erilainen. Tästä huolimatta kaikki samat asiat opetetaan!
- Ensimmäisen vuoden solubiologian ja biokemian jaksoilla jatketaan siitä, mihin lukion biologian ja kemian kursseilla jäätiin. Keväällä opiskellaan luiden ja lihasten sekä aivojen ja muun hermoston anatomiaa. Kirjojen ja luentojen lisäksi rakenteiden nimiä opetellaan luurankoja sekä toisten opiskelijoiden kehoja tutkimalla.
- Toisena vuonnaopiskellaan farmakologiaa eli lääkeoppia sekä sisäelinten rakennetta ja toimintaa. Keskeistä on esimerkiksi verisuonien ja hermojen sijainti ja tehtävät. Keväällä aloitetaan patologian eli tautiopin sekä mikrobiologian opiskelu.
- Kolmantena vuonnakoittaa odotettu hetki: kliiniseen vaiheeseen pääsy. Kahden seuraavan vuoden aikana opetellaan terveyskeskukseen ja sairaalan päivystykseen saapuvia potilaita. Erikoisalojen kursseilla pääsee tutustumaan erikoislääkärien työhön. Kursseilla käsitellään muun muassa endokrinologiaa, neurologiaa, kardiologiaa ja vatsan alueen ongelmia. Nuoremmat opiskelutoverit kadehtivat valkoisia takkeja.
Tabletteja ja 3D-potilaita
Lääkiksessä opiskelu ei ole vain luennoilla istumista ja oppikirjojen pänttäämistä. Helsingin lääketieteellisessä opiskelu pohjautuu pitkälti tietokoneisiin ja muihin älylaitteisiin. Laitteita hyödynnetään monipuolisesti opetuksessa: anatomiaa opiskellaan kolmiulotteisten mallien avulla, neurologian opintojen tukena on interaktiivinen opetuspeli ja luentojen päätteeksi oppimista testataan reaaliaikaisilla kyselyillä.
Opetus perustuu nykyaikaiseen ongelmapohjaiseen oppimiseen (Problem Based Learning, PBL), jossa opiskelijat saavat itse ratkoa lääketieteellisiä ongelmia ja pohtia, miten uusi tieto rakentuu aiemman päälle. PBL kartuttaa myös tiimityöskentelytaitoja, sillä opetus tapahtuu pienryhmässä, jossa kukin opiskelija saa vuorollaan toimia keskustelua ohjaavana puheenjohtajana tai sihteerinä.
Luentosalista lääkärintöihin – äkkipudotus vai pehmeä lasku?
Lääkärin työn makuun pääsee jo opiskeluaikana. Amanuenssuurit ovat lääketieteen harjoitteluja, joissa työskennellään ohjattuna lääkärinä erilaisilla klinikoilla aina terveyskeskuksesta aivokirurgian osastoon. Neljännen vuoden jälkeen voi tehdä kesätöitä lääkärinä sairaalassa ja viidennen vuoden jälkeen pitää omaa vastaanottoa terveyskeskuksessa. Puutteellisilla tiedoilla ei töihin mennä, joten pakollinen opetus ja tentit täytyy suorittaa ennen lääkärin rooliin astumista.
Kurssikaverit koekaniineina
Lääkärin työn makuun pääsee jo opiskeluaikana. Amanuenssuurit ovat lääketieteen harjoitteluja, joissa työskennellään ohjattuna lääkärinä erilaisilla klinikoilla aina terveyskeskuksesta aivokirurgian osastoon. Neljännen vuoden jälkeen voi tehdä kesätöitä lääkärinä sairaalassa ja viidennen vuoden jälkeen pitää omaa vastaanottoa terveyskeskuksessa. Puutteellisilla tiedoilla ei töihin mennä, joten pakollinen opetus ja tentit täytyy suorittaa ennen lääkärin rooliin astumista.
Usein kysyttyä
Kyllä ja ei. Lääketieteelliseen pääsy vaatii kilpailuhenkeä, mutta arvosanoista ei kilpailla ja kavereita ei puukoteta selkään. Lääkiksen aloittaneet noudattavat lääkärillistä yhteishenkeä eli kollegiaalisuutta.
Opiskelu on täyspäiväistä, ja pakollista opetusta on melko paljon. Kuitenkin monet medisiinarit ehtivät harrastaa, osallistua vapaaehtoistoimintaan tai käydä töissä.
Kyllä voi. Vaihtoon voi lähteä kokonaiseksi lukukaudeksi tai ainoastaan kuukaudeksi tai pariksi. Eurooppa on suosituin vaihtokohde. Vaihdossa tyypillisesti tehdään tutkimusta (lyhyet vaihdot) tai käydään kliinisen vaiheen kursseja.
Kyllä voit. Suomalaisia lääketieteen opiskelijoita on jonkin verran Ruotsissa ja Baltian maissa. Sisään on tyypillisesti helpompaa päästä kuin Suomessa, mutta opiskelut voivat olla jopa vaativampia, ja monissa yliopistossa voit joutua lopettamaan opintosi heikon opintomenestyksen takia. Baltiassa maksetaan usein lukukausimaksuja. Lisäksi tulee muistaa, että suomalaiset yliopistot opettavat kotimaiset käytännöt parhaiten.
Angloamerikkalaisita maista Britannia on realistisin vaihtoehto, sillä sikäläiset lääkikset ovat kuusivuotisia Suomen tapaan. Britannian EU-jäsenyyden loppuminen voi toki muuttaa tilannetta. Sisäänpääsy on mutkikasta erilaisten testien ja motivaatiokirjeiden takia. Yhdysvalloissa opiskelun korkeat kustannukset voivat yllättää. Ennen nelivuotista lääkistä tulee suorittaa nelivuotinen kanditutkinto toiselta alalta. Amerikkalaiset yliopistot suhtautuvat epäilevästi ulkomaisiin hakijoihin lääketieteen alalla. Yhdysvalloissa kuitenkin hyväksytään suomalainen lääkärintutkinto tietyn byrokratian jälkeen.
Esitelmä lääkiksestä
Lataa LKS:n Henrin esitelmä lääketieteen opiskelusta Helsingissä. Esitystä saa käyttää muuttamattomana ei-kaupallisissa yhteyksissä, kuten lääkiksen esittelyssä lukiolaisille. Esitelmä saattaa sisältää osin vanhentunutta tietoa.