Etusivu » Opiskelijaelämä » Hakijalle » Lääketieteelliseen hakeminen
Lääketieteelliseen hakeminen
Lääkikseen hakeminen
Onnistu medisiinarien vinkeillä
Lääkärin ammatti on ihmisläheinen, arvostettu ja hyvälle lääkärille maksetaan mukavaa palkkaa työstään. Työtä riittää väestön ikääntyessä ja työttömyys on perinteisesti ollut pohjamudissa. Pääsy lääketieteelliseen on monelle unelma, jonka eteen täytyy tehdä kovaa työtä.
Lääketiedettä voi opiskella Suomessa viidessä yliopistossa: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Helsingissä on Suomen ainoa ruotsinkielinen linja. Kaikkiin yliopistoihin voi hakea samalla hakukerralla, mutta hakukohteet täytyy asettaa mieluisuusjärjestykseen. Helsingin yliopistoon on perinteisesti ollut kaikkein vaikeinta päästä. Tätä selittävät yliopiston hyvä sijainti mutta myös korkeatasoinen opetus ja tutkimus.
Yksityiskohtaista tietoa valintamenettelystä löydät lääketieteellisen yhteisvalinnan (laaketieteelliset.fi) ja yliopistojen verkkosivuilta.
Valintakoe – avain lääkärin uraan
Huomio! Alla oleva sisältö voi sisältää virheitä, eikä se ole virallinen valintamenettelyn kuvaus. Viralliset ja ajankohtaiset tiedot löytyvät osoittesta laaketieteelliset.fi.
Jyvät erotetaan akanoista valintakokeella. Valintakokeen kysymykset perustuvat lukion fysiikan, kemian ja biologian pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Matematiikan osaamista ei sinänsä valintakokeessa mitata, mutta vaativat fysiikan tehtävät voivat olla hankalia ilman huolellisesti opiskeltua lukion matematiikkaa.
Mitä voin tehdä jo lukiossa?
Ylioppilaskirjoitusten painoarvo on kasvanut yliopistojen opiskelijavalinnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että lääketieteelliseen haluavan on syytä olla hereillä jo lukioaikana. Pohdi jatko-opiskeluja kuitenkin kriittisesti ja pidä mielesi avoinna muillekin vaihtoehdoille. Pyri kartuttamaan yleissivistystäsi äläkä ajattele lukiota kolmivuotisena valmennuskurssina.
Panosta syksyn ja kevään ylioppilaskokeisiin. Lukulomalla voit halutessasi kerrata fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa yo-kokeiden aineiden ohella. Loppukeväällä lue ahkerasti valintakokeisiin. Nauti lukion päättymisestä ja suuntaa kohti seuraavia haasteita!
Kartuta yleissivistystäsi. Pidä silmällä jatko-opintoja opiskelemalla äidinkielen, pitkän matematiikan ja pitkän kielen kurssit huolella. Nämä ovat tärkeitä todistusvalinnassa. Valitse fysiikan, kemian ja biologian kurssit, sillä valintakoe perustuu näihin. Voit keventää abivuoden taakkaa kirjoittamalla esimerkiksi biologian jo 2. vuoden keväällä.
Jos olet kiinnostunut lääkärin urasta, voit tutustua siihen esimerkiksi lukemalla lääkäriaiheisia kirjoja. Pyri hyvään keskiarvoon, jotta pääset ensin haluamaasi lukioon.
Mitä valintakokeessa kysytään?
Koealue on laaja, joten valintakokeeseen huolellinen valmistautuminen on tärkeää lääkikseen pääsyn kannalta. Suurin osa kysymyksistä perustuu lääketieteeseen ja ihmisen biologiaan liittyviin aiheisiin, mutta valintakokeessa on nähty kysymyksiä esimerkiksi havupuiden harsuuntumisesta. Soveltamista eli aiemmin opittujen asioiden hyödyntämistä uudenlaisissa ongelmissa mitataan soveltavilla kysymyksillä ja aineistotehtävillä. Soveltavassa tehtävässä esimerkiksi biologiaan liittyvä fakta täytyy muistaa, jotta saa oikean ratkaisun fysiikan laskuun. Mahdolliset aineistotehtävät perustuvat kokeessa jaettavaan tieteelliseen artikkeliin, joka täytyy lukea huolella ja liittää aiempaan tietoon.
Aika on rajallista
Valintakoe kestää viisi tuntia (tilanne vuonna 2020), ja tehtävää on paljon. Voiko kokeessa tulla kiire? Kyllä vain; tällöin koetellaan lääkärille tärkeää paineensietokykyä. Pää täytyy pitää kylmänä, ja koetta pitää ajatella kokonaisuutena. Kuten kanankoipea syödessä, ensin kannattaa keskittyä suurimpiin ja mehukkaimpiin lihanpaloihin eli helppoihin tehtäviin, joista saa paljon pisteitä.
Mitä valintakokeen jälkeen tapahtuu?
Valintakokeen jälkeen yliopisto valitsee opiskelijoiksi korkeimmat pisteet saaneet hakijat. Hakijoiden joukossa on erinomaisesti ylioppilaskirjoituksissa menestyneitä, jotka voivat tulla valituiksi todistusvalinnassa. Ylioppilaskirjoituksista eniten pisteitä saa äidinkielestä, pitkästä kielestä, pitkästä matematiikasta ja ainereaalista (biologia, fysiikka ja kemia). Keskipitkän kielen tai lyhyen matematiikan yo-arvosanasta saa pisteitä mutta vähemmän kuin edellämainituista. Tarkat pisteytysperusteet löytyvät lääketieteellisten alojen yhteisvalinnan sivuilta (laaketieteelliset.fi).
Lääketieteelliseen on myös myös hakijoita, jotka ovat älykkäitä ja ahkeria mutta joiden ylioppilaskirjoitukset ovat syystä tai toisesta menneet heikommin. Myös näiden hakijoiden joukossa on erinomaisia tulevia lääkäreitä, joita varten on valintakoejono. Valintakoejonossa lääkikseen pääsevät ne hakijat, jotka ovat saaneet parhaat pisteet valintakokeessa.
Valinnassa menestyminen – medisiinarien vinkit
Lääketieteelliseen pääsyyn vaaditaan ahkeruutta ja älykkyyttä. Motivaatiolla on iso rooli ylioppilaskirjoituksiin ja valintakokeeseen opiskellessa, joten sinun on oltava varma, että lääkärin ura on sinua varten. Pohtiessasi lääketieteelliseen hakemista on suositeltavaa miettiä lääkärin uraa esimerkiksi lukion opinto-ohjaajan tai tuttavapiirin lääkärien kanssa. Televisiosarjat tai elokuvat eivät anna todenmukaista kuvaa lääkärin ammatista, mutta aiheesta on kirjoitettu lukuisia kattavia mutta helppolukuisia kirjoja, esimerkiksi kokeneiden lääkärien kirjoittama Lääkäriksi (Pasternack, Pelkonen, Eskola ja Haahtela; Duodecim).
Huolellista lääkikseen hakemista voi verrata tärkeään urheilusuoritukseen valmistautumiseen. Täytyy harjoitella säännöllisesti ja paljon, mutta myös palautumisesta ja jaksamisesta on huolehdittava. Ylioppilaskirjoituksiin ja pääsykokeeseen valmistautuminen muistuttavat enemmän maratonia kuin pikajuoksua. Jotkut pärjäävät itsenäisellä opiskelulla, mutta toisille valmentajan tuki on välttämätöntä. Oikotietä ei kuitenkaan ole: työ täytyy tehdä itse.
Valmennuskurssit
Valmennuskursseja tarjoavat useat tahot. Niillä kerrataan keskeisiä lukion fysiikan, biologian ja kemian aiheita, harjoitellaan koetilannetta ja kurssista riippuen annetaan yksilöllistä tukea harjoitteluun. Valmennuskurssille osallistuminen ei ole välttämätöntä lääkikseen pääsemiseksi, mutta suurin osa medisiinareista on käynyt valmennuskurssin. Mielipiteitä on monia: jotkut ovat tyytyväisiä valmennuskurssin tukeen, toiset eivät olisi päässeet sisään ilman valmennuskurssia ja kolmannet kokevat, että olisivat pärjänneet ilmankin.
Valmennuskurssia pohtiessa kannattaa miettiä, miten olet oppinut parhaiten lukiossa. Jos opit parhaiten kuuntelemalla opettajaa ja kertaamalla asiat tunnin jälkeen, hyödyt todennäköisesti myös valmennuskurssista. Jos taas olet saanut parhaat arvosanasi opiskelemalla itsenäisesti kotona tai kirjastossa, et välttämättä hyödy luokkahuonemuotoisesta valmennuskurssista. Pidä kuitenkin mielessä, että valmennuskurssien tarjoajilta saa verkkokursseja sekä tehtävä- että koepaketteja, jotka ovat hyvin arvokkaita soveltavia koekysymyksiä harjoiteltaessa.
Stadin lääkiksen valmennuskurssit (laakikseen.fi) ovat Helsingin medisiinarien järjestämiä. Kursseista vastaa Kandidaattikustannus Oy, joka on osa LKS:n toimintaa. Stadin lääkiksen valmennuskursseilla opettajina toimivat medisiinarit, joilla on omakohtaista kokemusta onnistuneesta valintakokeesta. Monet opettajista ovat opiskelleet opettamiaan aineita yliopistossa ennen lääketieteen opintojaan. Kursseilla opiskelijoita tukevat tuutorit, jotka neuvovat opiskelustrategian ja stressin kanssa painivia hakijoita.
Usein kysyttyä
Sisäänpäässeiden opiskelumäärät vaihtelevat hieman tilanteen mukaan. Muista, että huolellisella fysiikan, kemian ja biologian opiskelulla lukiossa valmistaudut samalla pääsykokeeseen. Harjoittele myös soveltavia tehtäviä, sillä pääsykoepisteesi riippuvat niistä.
Monet nykyiset medisiinarit ovat aloittaneet lukemisen jo tammi–helmikuussa lukion ohella. Pidä pääpaino ylioppilaskokeidesi aineissa ja kertaa pääsykoeaineita, jotta et unohda niitä.
Ovela hakija keventää abikevään työtaakkaansa hyödyntämällä 2. vuoden kevään ja abisyksyn kirjoitukset. Tällöin keväälle jää enemmän aikaa lukea pääsykokeisiin.
Kyllä voit. Muista kuitenkin, että sinulla on paljon kirittävää. Suunnittele opiskelusi huolella.
Useimmat medisiinarit ovat käyneet valmennuskurssin. Pohdi kuitenkin tarkkaan, onko siitä sinulle hyötyä ja haastattele valmennuskurssien järjestäjiä. Valmennuskurssi ei tee työtä puolestasi: pääpainon tulisi olla itsenäisellä opiskelulla.
Kyllä voit, mutta sinun tulee valmistautua pääsykokeeseen erittäin huolellisesti.
Kyllä voit. Lääketiede on joillekin medisiinarille jo toinen tai kolmas yliopistotutkinto.
Pistä itsesi koville ja tee muutama harjoitusvalintakoe ennen varsinaista koitosta. Pidä tiukka viiden tunnin aikaraja ja tarkasta kokeesi kriittisesti. Harjoituskokeina voit käyttää vanhoja valintakokeita, jotka löytyvät ilmaiseksi netistä (laaketieteelliset.fi). Voit myös ostaa harjoituskokeita valmennuskurssien järjestäjiltä.
Tilastotietoa vuoden 2018 opiskelijavalinnasta
Hakupreferenssit 2018
Kaupunki | Ensisijaisia hakijoita sisäänpäässeistä |
---|---|
Helsinki, suomenkielinen | 100 % |
Helsinki, ruotsinkielinen | 97,3 % |
Tampere | 86,9 % |
Turku | 83,8 % |
Oulu | 69,6 % |
Kuopio | 56,7 % |
Hakijat valittiin vuonna 2018 ensimmäistä kertaa yhteishaulla. Ennen tätä sai hakea vain yhteen kaupunkiin yhdellä hakukerralla.
Tilastojen perusteella hakukohteet kannattaa asettaa mieluisuusjärjestykseen. Pisterajoja on vaikea ennustaa, mutta Helsinki on perinteisesti ollut vaikein. Tampere ja Turku ovat vaihdelleet paikkaansa toiseksi vaikeimpana. Aloituspaikkoja oli 2018 melko sama määrä kaupungeissa: kaikissa muissa 145 paitsi Kuopiossa 155. Helsingin paikoista enintään 37 oli varattu ruotsinkielisille.
Kuinka moni pääsi sisään? Esimerkiksi Helsinkiin ensisijaisia hakijoita oli 1573, joista 112 eli 7,1 % pääsi sisään. Tässä lukumäärässä on huomioitu myös oikaisupyyntöjen kautta sisäänpäässeet. Muiden yliopistojen prosentit olivat samaa suuruusluokkaa, eli lääkikseen on vaikea päästä. Ruotsinkielisellä linjalla vastaava luku oli 12,0 %, mutta tiukat kielivaatimukset epäilemättä karsivat hakijoita.